Monelta Kelloja Siirretään – Kesä- ja Talviaika 2026

Suomessa siirrytään kesäaikaan vuonna 2026 lauantain 28.3. ja sunnuntain 29.3. välisenä yönä, kun kellot laitetaan tuntia eteenpäin kello kolmesta neljään. Talviaikaan palataan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kellot siirretään tuntia taaksepäin aamuyön tunteina.

Kellojen siirtäminen on ollut vuodesta 1981 asti toistuva rutiini, joka koskee kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Vaikka digitaaliset laitteet päivittävät ajan usein automaattisesti, manuaaliset kellot vaativat edelleen käsin säätämistä kahdesti vuodessa.

EU on suunnitellut käytännön lopettamista jo vuodesta 2018, mutta päätöksenteko on viivästynyt jäsenmaiden erimielisyyksien ja maailmanlaajuisten tapahtumien vuoksi. Helmikuussa 2026 komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti uuden vaikutusten arvioinnin, mutta lopullista aikataulua muutokselle ei ole vahvistettu.

Milloin kelloja siirretään 2026?

Keskeiset tiedot kellojen siirrosta tiivistettynä:

• Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3:00
• Talviaika alkaa lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4:00
• Siirtotapahtuma tapahtuu aina yöllä, jolloin liikenne ja palvelut jatkavat uudessa ajassa
• Suomi on noudattanut järjestelmää vuodesta 1981
• EU-säännöt yhtenäistettiin vuonna 1996
• Digitaaliset laitteet päivittävät ajan automaattisesti
• Manuaaliset kellot täytyy muistaa säätää käsin

Tarkat ajat ja päivät vahvistaa Ylen uutisointi EU:n yhteisistä säännöistä.

Monelta kelloja siirretään talviaikaan ja kesäaikaan?

Kesäaikaan keväisin

Keväällä kelloja siirretään kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Vuonna 2026 tämä osuu 29. maaliskuuta. Siirtotapahtuma tapahtuu yöllä kello kolmesta neljään, jolloin kellot laitetaan tuntia eteenpäin.

MTV Uutisten mukaan muistisääntö “tunti kesää kohti” auttaa pitämään suunnan mielessä: keväällä siirretään eteenpäin kohti kesää.

Talviaikaan syksyllä

Syksyllä palataan talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Vuonna 2026 siirtyminen tapahtuu 25. lokakuuta kello neljästä kolmeen aamuyöllä. Tällöin kellot siirretään tuntia taaksepäin, mikä antaa yhden ylimääräisen tunnin unta.

Miksi kelloja siirretään?

Energiansäästö ja iltavalaistus

Kesäajan käyttöönoton alkuperäinen tarkoitus oli hyödyntää lisääntyvää päivänvaloa ja siirtää valoisia tunteja iltaan. Tämän oli tarkoitus vähentää sähkönkulutusta valaistukseen. Tieteen Kuvalehden mukaan tavoitteena oli sopeuttaa vuorokausirytmiä ja säästää energiaa.

Terveysvaikutukset

Vaikka tarkoitus oli hyödyllinen, tutkimukset ovat osoittaneet kellojen siirtämisen aiheuttavan unirytmin häiriöitä ja muita terveysriskejä. Tämä on yksi syy, miksi EU on pyrkinyt lopettamaan käytännön.

Missä maissa kelloja siirretään?

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat noudattavat samaa kesäaikataulua. Ranskassa ja Suomessa kellot siirretään samaan aikaan, sillä EU:n kesäaikadirektiivi määrää yhtenäisen käytännön koko unionille.

Yksittäinen maa ei voi luopua siirroista itsenäisesti ilman unionin yhteistä päätöstä. Tämä on estänyt nopean muutoksen, vaikka monet maat olisivat valmiita lopettamaan järjestelmän.

Televisio-ohjelmistot noudattavat kansallista aikaa, ja esimerkiksi SVT Program Idag Alla Kanaler – Ohjelmat Tänään Suomessa päivittyy suomalaisen aikataulun mukaisesti.

Kellojen siirron aikajana

1. 1981 – Suomi ottaa pysyvästi käyttöön kesä- ja talviajan. Lähde: Yle
2. 1996 – EU yhtenäistää säännöt, kaikki jäsenmaat siirtyvät samaan aikaan.
3. 2018 – Euroopan komissio ehdottaa kesäaikadirektiivin kumoamista.
4. 2019 – Euroopan parlamentti kannattaa siirtojen lopettamista.
5. 2020-2025 – Koronapandemia ja jäsenmaiden erimielisyydet viivästyttävät päätöstä.
6. Helmikuu 2026 – Komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnistää uuden vaikutusten arvioinnin.
7. 29.3.2026 – Seuraava kesäaikaan siirtyminen kello 3:00 → 4:00.
8. 25.10.2026 – Seuraava talviaikaan siirtyminen kello 4:00 → 3:00.

Varmuudet ja avoimet kysymykset

Tausta ja vaikutukset

Kellojen siirtäminen on osa laajempaa kansainvälistä energiansäästöpyrkimystä, joka juontaa juurensa 1900-luvun alun ajatuksiin päivänvalon hyödyntämisestä. Suomessa järjestelmä vakiintui vuonna 1981, ja EU-laajuinen yhtenäistyminen tapahtui 1996.

Vaikka tavoitteena oli alun perin energiansäästö, nykytutkimus korostaa negatiivisia vaikutuksia ihmisen vuorokausirytmiin. Unihäiriöt ja siihen liittyvät terveysriskit ovat nostaneet kysymyksen uudelleen arvioitavaksi. Juhlapyhät.fi-sivuston mukaan tutkimukset osoittavat selkeitä haittoja, jotka vaikuttavat erityisesti lasten ja herkkien ihmisten uneen.

Arjen käytännössä muutos vaikuttaa myös julkiseen liikenteen ja erilaisten palveluiden aikatauluihin. Juhlapyhät.fi muistuttaa, että manuaalisten kellojen lisäksi on hyvä tarkistaa myös kodinkoneiden ja muiden laitteiden kellonajat.

Lähteet ja lainaukset

Tiedot perustuvat virallisiin lähteisiin ja uutisointiin. Valtioneuvosto tiedotti maaliskuun 2026 siirrosta virallisilla verkkosivuillaan. Euroopan komission päätöksentekoprosessista on raportoinut muun muassa Yle.

Suomen viranomaiset seuraavat EU:n kesäaikadirektiiviä, joka velvoittaa kaikki jäsenmaat noudattamaan yhtenäisiä siirtopäiviä. Käytännön lopettaminen edellyttää direktiivin kumoamista, joka vaatii neuvoston ja parlamentin yhteispäätöksen.

Yhteenveto

Vuonna 2026 suomalaiset siirtävät kellonsa kesäaikaan sunnuntaina 29. maaliskuuta kello kolmesta neljään ja talviaikaan sunnuntaina 25. lokakuuta kello neljästä kolmeen. Vaikka EU on suunnitellut käytännön lopettamista jo vuodesta 2018 lähtien, päätöksenteko on edelleen kesken ja siirrot jatkuvat toistaiseksi entiseen tapaan. Arjessa muutos kannattaa huomioida erityisesti manuaalisten kellojen ja liikenneaikataulujen osalta. Prisma Oulu Limingantullin tapaan monien kauppojen aukioloajat pysyvät samoina, vaikka kellonaika muuttuukin.

Usein kysytyt kysymykset