Maailman seitsemän ihmettä: Antiikki ja uudet kohteet

Seitsemän ihmeen käsite on kiehtonut matkailijoita ja historiasta kiinnostuneita jo antiikin Kreikan päivistä lähtien. Kun yksi niistä on säilynyt lähes muuttumattomana tähän päivään, on aika tarkastella, mitkä ihmeet kuuluivat alkuperäiseen listaan, miksi uudet ihmeet valittiin internet-äänestyksellä ja mitä eroa on antiikin ja modernin ajan kohteilla.

Antiikin ihmeitä: 7 · Säilynyt ihme: Gizan suuri pyramidi · Uusia ihmeitä (2007): 7 · Äänestäjiä uudessa listassa: yli 100 miljoonaa

Alla oleva taulukko tiivistää keskeiset tunnusluvut antiikin ja uusien ihmeiden vertailussa.

Mikä on maailman seitsemän ihme?

Käsite seitsemästä maailman ihmeestä syntyi hellenistisellä ajalla, kun kreikkalaiset kirjailijat kokosivat listan aikansa vaikuttavimmista rakennelmista. Luettelo toimi käytännössä matkaoppaana antiikin maailman matkailijoille — paikkoina, jotka piti nähdä vähintään kerran elämässä.

Seitsemän numerolla on syvä maaginen ja uskonnollinen merkitys monissa muinaisissa kulttuureissa, mikä osaltaan selittää listan pysyvyyttä vuosisatojen yli. Luettelo vakiintui nykymuotoonsa vasta renessanssin aikana hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin kaiverrusten ansiosta.

Antiikin lista

Antiikin seitsemän ihmettä olivat: Gizan suuri pyramidi Egyptissä, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli Efesoksessa, Zeuksen patsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rodoksen kolossi ja Faroksen majakka Aleksandriassa.

Uuden listan synty

Vuonna 1999 sveitsiläinen säätiö käynnisti kansainvälisen kampanjan uusien ihmeiden valitsemiseksi. Kampanja huipentui internet-äänestykseen, joka päättyi 6.7.2007 ja uudet ihmeet julkistettiin seuraavana päivänä.

Äänestyksen tuloksena syntynyt lista sai osakseen kritiikkiä: Yhdistyneiden Kansakuntien kulttuurijärjestöUnesco kieltäytyi tukemasta hanketta, koska valinta perustui enemmän tunteeseen kuin tieteellisiin kriteereihin.

The implication: antiikin lista heijasti Välimeren keskeisyyttä, kun taas uusi lista on globaali kannanotto nykypäivän matkailumaailmasta.

Mitkä ovat antiikin maailman seitsemän ihmettä?

Vaikka antiikin ihmeet olivat hajallaan eri puolilla Välimeren aluetta, ne kaikki olivat pystyssä yhtä aikaa noin 30 vuoden ajanjakson. Tämä alkoi Faroksen majakan valmistumisesta ja päättyi Rodoksen kolossin romahtamiseen vuonna 226 eaa.

Gizan suuri pyramidi

Gizan suuri pyramidi on ainoa antiikin seitsemästä ihmeestä, joka on säilynyt käytännössä muuttumattomana nykypäivään. Se rakennettiin noin 2560 eKr. faarao Kheopsin hautakammiona ja kohoaa 138 metrin korkeuteen.

Pyramidi oli maailman korkein rakennus yli 3800 vuoden ajan, kunnes Lincolnin tuomiokirkko syrjäytti sen vuonna 1311. Gizan pyramidialue koostuu kolmesta pääpyramidista: Khufun (suurin), Khafre ja Menkaure.

Babilonin riippusuvat

Babylonin riippuvat puutarhat ovat ainoa antiikin ihme, jonka olemassaolosta on vaikeinta löytää vakuuttavia arkeologisia todisteita. Jotkut tutkijat epäilevät, että puutarhat saattoivat olla myytti tai sijainneet toisaalla kuin perinteisesti ajatellaan.

Artemiksen temppeli Efesossa

Artemiin temppeli Efesoksessa oli yksi antiikin suurimmista rakennuksista. Se tuhoutui useita kertoja ja lopulta vuonna 401 jKr., jolloin kristityt pyhimykset tuhosivat sen lopullisesti.

Kaikki antiikin ihmeet ovat nykyään tuhoutuneet tai säilyneet vain raunioina — paitsi Gizan suuri pyramidi, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.

The pattern: antiikin ihmeet olivat lyhytikäisiä luonnonvoimien ja ihmisen toiminnan vuoksi — vain mahtava kivimassa kesti vuosisadat.

Onko Machu Picchu maailman ihme?

Machu Picchu ei kuulu antiikin ihmeisiin, sillä se rakennettiin inkojen toimesta vasta 1400-luvulla. Se on kuitenkin yksi New7Wonders-kampanjan seitsemästä uudesta ihmeestä.

Machu Picchun historia

Machu Picchu rakennettiin 1400-luvun puolivälissä inkojen keisarin Pachacutin käskystä. Paikka hylättiin espanjalaisten valloittajien saapuessa 1500-luvulla, ja se unohtui lähes kokonaan seuraaviksi vuosisadoiksi.

Arkeologi Hiram Bingham toi kohteen kansainvälisen huomion piiriin vuonna 1911, kun hän johti Yale-yliopiston tutkimusmatkaa Perun Andeilla. Bingham löysi ja dokumentoi rauniot, jotka olivat piilossa viidakon katveessa vuosisatoja.

Sen asema uusissa listoissa

Machu Picchun sisällyttäminen uusien ihmeiden listalle on nostanut sen yhdeksi maailman suosituimmista matkailukohteista. Samaan aikaan UNESCO on ilmaissut huolensa turistimassojen vaikutuksesta kohteen säilyvyyteen.

Unesco harkitsee Machu Picchun lisäämistä vaarassa olevien maailmanperintökohteiden listalle turistimassojen vuoksi. — Rantapallo

Matkailijoiden kannalta tämä tarkoittaa, että kohteeseen pääsyä saatetaan rajoittaa tulevaisuudessa ja ennakkotietojen hankkiminen on entistä tärkeämpää.

What this means: UNESCO:n mahdollinen päätös rajoittaa pääsyä muuttaa Machu Picchun matkailuolosuhteita pysyvästi.

Mitkä ovat uudet maailman seitsemän ihmettä?

Uudet maailman ihmeet valittiin ensimmäisessä maailmanlaajuisessa internet-äänestyksessä, jossa annettiin yli 100 miljoonaa ääntä. Kampanjan käynnisti sveitsiläinen säätiö vuonna 1999, ja se päättyi viralliseen julkistukseen 7. heinäkuuta 2007.

Chichén Itzá

Chichén Itzá sijaitsee Jukatanin niemimaalla Meksikossa ja oli yksi mayojen tärkeimmistä pyhäköistä. Alueen tunnetuin rakennelma on El Castillo -pyramiditemppeli, joka toimi myös kalenterina: kevät- ja syksypäivänseisausten aikana varjot muodostavat käärmeen ruumiin portaikkojen reunoille.

Chichén Itzá rakennettiin noin 800-luvulla jKr., ja se oli keskeinen kauppa- ja uskonnollinen keskus mayojen maailmassa ennen espanjalaisten saapumista.

Kiinan muuri

Kiinan muuri on maailman pisin rakennelma ja yksi tunnetuimmista matkailukohteista. Se rakennettiin suojelemaan Kiinan pohjoisia rajaseutuja vihollisilta, ja sen historia ulottuu 2000 vuoden taakse.

Kiinan muuri on ainoa ihme, joka voidaan nähdä avaruudesta paljain silmin — vaikka tämä väite on kiistelty, se kertoo kohteen massiivisuudesta.

Petra

Petran kalliokaupunki sijaitsee Jordanian aavikolla ja oli Nabataean-valtakunnan pääkaupunki 2000 vuotta sitten. Kaupungin tunnusomainen piirre on punainen hiekkakivestä vuoreen uurrettu El-Deirin temppeli, joka näyttää erityisen dramaattiselta auringonlaskussa.

Petra on ainoa uusista ihmeistä, joka on kokonaan kalliosta veistetty — sen rakennukset, temppelit ja haudat on kaiverrettu suoraan vuoren seinämiin. — Rantapallo

Muut uudet ihmeet

Taj Mahal Intiassa on marmorinen mausoleumi, jonka moguli-keisari Shah Jahan rakennutti vaimonsa muistoksi 1600-luvulla. Sen symmetria ja arkkitehtuuri tekevät siitä yhden maailman kauneimmista rakennuksista.

Rooman Colosseum on ainoa eurooppalainen uusi ihme. Se rakennettiin 70-luvulla jKr. gladiaattoritaisteluita ja julkisia esityksiä varten ja mahtui 73 000 katsojaa. Colosseum toimi mallina nykyaikaisille urheilustadioneille.

Kristus-patsas Rio de Janeirossa kohoaa 700 metrin korkeuteen Corcovado-vuorella ja on tullut sekä Brasilian että Etelä-Amerikan symboliksi.

The implication: uusien ihmeiden jakautuminen kaikille mantereille tekee niistä ihanteellisen lähtökohdan maailmanympärimatkalle, mutta edellyttää huomattavaa matkabudjettia.

Kuka löysi Machu Picchun?

Machu Picchun löysi amerikkalainen arkeologi Hiram Bingham III vuonna 1911. Bingham johti Yale-yliopiston sponsorisoimaa tutkimusretkeä Peruun, ja paikallinen maanviljelijä osoitti hänelle rauniot.

Hiram Binghamin retki

Bingham etsi alkuperäistä inkojen pääkaupunkia Vilcabambaa, kun hän kuuli paikallisilta asukkailta “valkoisesta kaupungista” vuoristossa. Hän nousi vuorelle ja löysi rauniot, jotka olivat piilossa viidakon ja pilvien takana.

Bingham palasi useita kertoja paikalle ja dokumentoi löydöksensä. Hänen työnsä nosti Machu Picchun kansainväliseen tietoisuuteen, vaikka myöhempi tutkimus on kyseenalaistanut osan hänen tulkinnoistaan.

Inkojen valtakunta

Machu Picchu oli osa laajempaa inkojen valtakuntaa, joka ulottui Kolumbiasta Chileen. Inkat rakensivat hämmästyttävän verkoston teitä, siltoja ja maatalousterasseja, jotka kestivät vuosisatoja.

Inkojen rakennustekniikka perustui kivien tarkkaan muotoiluun ilman laastia —seinät pysyvät koossa pelkän painon ja muodon ansiosta. Tämä tekniikka auttoi rakennuksia selviytymään maanjäristyksistä.

The catch: vaikka UNESCO:n suojelu auttaa kohteiden säilyttämisessä, se voi samalla rajoittaa matkailijoiden pääsyä suosituimpiin kohteisiin.

Usein kysytyt kysymykset